hörinää - nenäremmit pois!



Kaveri oli ostanut hevoselleen hienot uudet suitset ja esiteli niitä minulle ylpeänä.
"Miks sä laitat nenäremmin?" kysäisin. "Nokun sehän on noissa suitsissa kii.."
kuului vastaus......OKEI.....
Ostammeko ja käytämmekö tosiaan välineitä ymmärtämättä niiden vaikutusta, vain
koska niin on aina ratsastuskoulussa tehty, tai koska välinekauppias saa paremman
rahan isommasta määrästä nahkaa kuin pienestä? Tai koska myyntiargumentteina
käytetään kuuluisien olympiaratsastajien nimiä ja kuvia? Tähh?
Mihin sitä nenäremmiä/kuonohihnaa oikein tarvitaan?

En ole mikään historiantuntija, mutta esim. eversti Carde kertoo nenäremmin olleen
alunalkaen koriste, ja Wikipedia kertoo sheikeistä, jotka käyttivät jalokivin
koristeltuja ripoja rakastamiensa hevosten kauneutta korostamassa.
Ja sitten nykyaikaan.
Remonttihihnalla estetään nuorta hevosta aukomasta suuta ja heittämästä kieltä
kuolaimen päälle....kenenkähän kättä se nuori mahtaa protestoida?
Espanjan retkellämme vuonna 2012(!) löysin maatalouskaupasta metallivahvisteisia
kuonohihnoja, joiden alapinalla oli piikit??? Nousi melkein hiki pintaan.
Kuvat kouluratsastuskilpailuista ovat joskus todella surullisia.
Mitä on tapahtunut? Miten kauneuden arvostaminen on muuttunut väkivallaksi?

Rakennan utopian. Nenäremmit/kuonohihnat POIS helpoista koululuokista!
Jaa, mitähan tästä seuraa....

Annetaan fiktiivisen nuoren innostua ratsastuksesta! Ratsastuskoulun tunneilla
opetetaankin jalan ja käden merkityksen lisäksi ensisijaisesti keholla ratsastamista.
Keho on nuorena yleensä paljon liikkuvampi kuin vanhemmalla iällä, joten kehon
käyttäminen olisi helppo omaksua. Jos hevonen tuntee, kun kärpänen laskeutuu sen
peffalle, se tuntee myös pienenkin ratsastajan avut.
Tosin tämä tarkottaisi myös, että opettajat keskittyisivät ensin istuntaan, jonka
löytäminen varmasti vie enemmän kuin 10h alkeiskurssin. Ratsastushan on taitolaji,
ja taidon kehittyminen vie aikansa. Mutta pidempi aika toisi toki koululle enemmän
rahaa?
Ryhmät olisit tarpeeksi pieniä, niin että opettajalla olisi tosiaan aikaa keskittyä
kaikkiin oppilaisiinsa ja ottaa huomioon jokaisen yksilölliset tarpeet.
Pienet ryhmät antaisivat myös tilaa tehdä muutakin kuin kiskoa ohjista, vaikka
kääntää ympyrälle. Ja tarvittaisiinko lisää opettajia, siis työtä olisi enemmän tarjolla?

Myös hevoset olisivat perusratsastettu vastaamaan luottavaisesti kevyisiin apuihin.
Eli hevosten peruskoulutus oli hmmm. ..klassisen perusteellista! ja ne tosiaan
ymmärtäisivät, mitä niiltä pyydetään. Jokaisen hevosen ei tarvitse osata vaihtoja
eikä piffata, mutta jokainen hevonen oppii kyllä kolme askellajia, lähtemään
liikkeelle, kääntymään, pysähtymään ja peruuttamaan ilman nenäremmiä. Jokainen
hevonen oppii kantamaan ratsastajan selässään, ja ilman nenäremmiä se voi itse
rentouttaa leukansa ja niellä. Leuan rentoutuminen on avain hevosen koko kehon
rentoutumiselle. Sitten se maailma onkin auki!

Nositten kun nuoremme olisi jo vähän oppinut perusasioita, hän osallistuisi ekoihin
seurakisoihin. Tuomarien olisi aika helppo arvostella ratsukon yhteistyötä, kas ilman
nenäremmiä hevo nimittäin pääsee aukomaan suutaan, jos kokee liikaa painetta.
Ja voisihan tehdä pistevähennyksen, vaikka -2p liikkeestä, jossa suu on auki!
Kisaaminen on kivaa ja vielä kivempaa on, jos menestyy!
Elikkä valmentajat jatkaisivat samoilla linjoilla kuin ratsastuskoulun opettajat ovat
aloittaneet - käsi ja jalka ovat vain kehon jatkeita, hevonen on herkkä eläin, ja
herkkyys jalostuu yhteistyössä tuntevan ratsastajan kanssa kouluratsastuksen
kauneudeksi.
Lopulta innostuksen jatkuessa siirryttäisiin kankiluokkiin ja voila! ratsastajamme
osaisi istua ja käyttää kättä pehmeästi, sillä pohjatyö on huolellisesti tehty.
Puhumattakaan hevosen hyvinvoinnin lisääntymisestä! Ja voihan olla, että
nuorestamme kehkeytyy hyvä kilparatsastaja, tai hevosammattilainen tai lopulta
vaikka taideratsastusta harrastava hevosenomistaja :) :)

Miten tähän nyt päästiin, ilman nenäremmiä?
Tarvittiin innostunut nuori, ammattitaitoinen opettaja, hyvin koulutettu tuntihevonen,
laadukas valmentaja, oikeita asioita arvosteleva tuomari, kaikki puhaltamassa
yhteen hiileen. Tekemässä yhteistyötä!
Pieni remmi pois - taitavien ratsastajien määrä senkun lisääntyisi maassamme...
Oho :) olipa tämä utopia...vai oliko?
Onhan raipatkin kielletty kouluradalla, miksei sitten nenäremmit?