hörinää - Piet Basic 2013



Ah tätä ihanuutta!
Olen ollut kolme päivää katsomassa Pietin Basic - kurssia Herajoen
Ratsastuskeskuksessa. Niin, katsomassa! Monen kotona järjestämäni kurssin
jälkeen on kiva, kun ei tarvi tuntea itseään kahvinkeittimeksi, ihan omaksi
itseksi vaan :) :)
Kurssilla oli mukana viisi hevosikkoa, ja taas jälleen kerran näin viisi niin
omanlaistaan hevospersoonaa. Mahtavaa!

Ensimmäinen päivä alkoi Pietin kysymyksellä:
"Hevonen joko haluaa olla kansamme tai sitten ei.... Kuinka voimme luoda
tilan ja tunnelman, jossa hevonen haluaa OLLA?"
Hänen vastauksesna kuului: "Go to zero!"
Harjoittelimme rauhoittumista, hengittämistä, hetken aistimista, irti
päästämistä. 
Hevonen on pakoeläin, ja lajinsa mukaisesti se on erittäin herkkä
tunnistamaan itselleen negatiivista energiaa so. jännitystä, stressiä, kiukkua,
vihaa, pelkoa, kiirettä.  Näitähän kaikki me tunnemme aika ajoin, mutta jos
tarkoitus on tietoisesti luoda hevoselle mukavat oltavat, asiaan kannattaa
kiinnittää huomiota.
Mikä on tunnetilasi nyt? Lohdullista, että meillä ihmisinä on aina mahdollisuus
valita. Jos olen kiireinen, onko siitä mitään iloa hevosen kanssa?
Voin muuttaa omaa mielentilaani, hengittää, antaa aikaa,odottaa. Jokainen
hevonen on täydellinen, sisältäen kaikki mahdollisuudet, ja samoin on
jokainen ihminen. Jotkut ominaisuutemme ovat kuitenkin enemmän pinnassa
ja muutos kohti tasapainoa alkaa tiedostamisesta.
Okei, harjoitteluahan se vaatii, ja tavoista ja uskomuksista irti päästäminen voi
olla tuskallista, toisaalta mikään kehitys ei tapahdu yhdessä yössä
Elikkä, nollautuminen on hevosen mielestä mukavaa, ja sen näimme myös
käytännössä, kun hevonen toisensa jälkeen alkoi tuntea olonsa kotoisaksi
Pietin kanssa hengaillessaan.

Sitten puhuttiin johtajuudesta.
Lyhyesti, Pietin maailmassa kaiken alku ja juuri on rakkaus hevoseen, toiseen
elävään olentoon. Kuunteleminen, välittäminen ja huolenpito. Johtajuuden hän
näkee ennenkaikkea aloitteen tekemisenä. On tärkeä kokeilla asioita, olla
valmis uusiin vaihtoehtoihin, virheisiin ja leikkiin - jos aina tekee samaa, saa
takaisin aina samaa.
Kun annan hevoselle tilaa kertoa mielipiteensä minusta ja tekemisistäni, silloin
se antaa minulle mahdollisuuden ja suuntaviittaa muutokseen.

Toisen päivän teemana tuntui olevan rajat, rajojen asettamisen tärkeys.
Rajat liittyvät olennaisesti kunnioitukseen. On jo ihan ihmisen oman
turvallisuuden kannnalta tärkeää, että hevonen tarvittaessa kunnioittaa rajoja.
Myös hevoset haluavat olla turvassa ja luonnontilassa niiden turvana onkin
lauma, joka puolustaa jäseniään. Täällä meidän ihmisen maailmassa
toimittaessa laumaa ei ole, ja hevosen on turvauduttava ihmiseensä.
Onko meistä hevosemme turvamiehiksi?
Turva syntyy luottamuksen ja kunnioituksen kautta, rakkauden
rakennuspalikoita nekin.

voikos tuohon setään luottaa?



Rajojen asettamista harjoiteltiin "paikan ottamis" - harjoituksella.
Ja sitä ennen allekirjoittanut veti köydenkäsittelyharkkaa. Köysihän on
välineenä tosi monipuolinen ja haastava. On hyödyllistä - ja hauskaa -
harjoitella köyden kanssa paljon ilman hevosia, niin vältytään, toivottavasti,
monelta väärinymmärrykseltä, jota aluksi kömpelö köydenkäyttö aiheuttaa.
Lopuksi Piet sitten asettui hevosen rooliin, ja oppilaat saivat (yrittää) ottaa
hänen "heinäkasansa!" 
Hauskaa katsottavaa, ei ehkä niin hauska huomata oma epäröinti ja
epävarmuus.
Miten löytää itsestään voima ja vakaus, että Piet - heppa luopuisi heinistään?
Kun se ei ole välineessä (köydessä) vaan omassa sisimmässämme.

Josta syntyikin aika luonteva jatko kolmannen päivän teemaan, päätöksen
tekemiseen ja sen takana seisomiseen.
Oppilaat harjoittelivat omien hevostensa kanssa, ja huomasimme, kuinka
epäröinti oli hevosista hämmentävää. Piet huomauttikin, että harjoittelun alku
on usein hevosille tosi hankalaa, ja ne tarvitsevat silloin paljon kiitosta ja
halauksia. Ja jotkut hevoset ovat vaan niin herkkiä, etteivät ne heti voi toimia
opettajina, vaan aluksi on parempi tehdä yhteistyötä kokeneempien ihmisten
kanssa.
Lopulta kun tehdyt päätökset alkoivat pitää, huomasin erikoisen asian.

Päätös tehdä saa aikaan tekemättömyyden tarpeen. 

Eli päätös lähettää hevonen pois heinäkasalta = köyttä EI TARVI heiluttaa tai
heittää, riittää kun nostaa pikkusormeaan. Mielen aikomus välittyi ihmisen
kehosta hänen sitä tietämättään! VAU!
Kuten Piet sanoi, hevonen ovat herkkä eläin, ja jos haluamme kommunikoida
hevosen kanssa SEN omalla kielellä, on tutustuttava omaan kehonkäyttöön.
Toista ei voi hallita, hevosta ei voi hallita, mitä voi hallita on oma mielentila,
silloin on mahdollisuus antaa hevoselle se, mitä se tarvitsee; turvaa, rakkautta
ja  yhdessä tekemistä.