hörinää - jossittelun jalo taito



Nyt tuntuu vastaan tulevan kovasti jossittelua, tuota vihonviimeistä
konditionaalissa elämistä.
Mitä JOS se potkaisee? Mitä JOS se karkaa? Mitä JOS mä putoan?
Mitä JOS mun päähän sattuu?  JOS mä teen virheen? JOS? JOS?

Jossittelu on ajatuksilla leikkimistä. Vähän kuin leikkisi tulitikuilla....
pienet liekit on kivoja katsoa, mutta kun tuli tarttuu verhoihin, siitä onkin
leikki kaukana.
Mitä enemmän negatiivisia ajatuksia kerää sitä suuremmalla todennäköisyydellä
ne toteutuvat. Sama vetovoiman laki, mitä elämänbuustauskirjat esittelevät,
toimii näinkin päin.
Miksi ihmeessä niistä negatiivisista ajatuksista ja kauhukuvista ei sitten voi päästää irti?
Ollaanko me ihmiset jotain masokisteja, vai onko jossittelu lapsellista huomionhakua?

Jossittelu tekee minut surulliseksi. Toivon aina, että hevosen kanssa oleminen
on hauskaa kummallekin osapuolelle, hetki täynnä iloa ja rakkautta ja energiaa.
Jossittelu tuntuu väheksyvän hevosta, laittavan sen vain jonkunlaiseksi objektiksi,
joka tekee pahojaan.
Pääosaan nousee MINÄ, jolle aivan lähitulevaisuudesta on varmasti käymässä
huonosti tai joka ainakin muutenvaan toilailee. hmmm...itsekeskeisyys voi olla
myös itseä väheksyvää.



















Yksi jossittelun moottori on pelko. Ihan fyysinen ja myös epäonnistumisen tai
kasvojen menettämisen pelko. Kun pelon lopulta kohtaa itsessään,
miten siitä sitten pääsee?  Jos haluaa? :) :)
Luulen, että pelon tunteminen on hyvin inhimillistä ja se että tuntee pelkoa,
tarkoittaa myös että tunteva ja että on elossa. Voin vain kertoa, että olen pelännyt  joitain hevosia, kuten myös joitain tilanteita
elämässä. Ainoa tapa minulle päästä eteenpäin on ollut elää ne pelkoni.
Näin jälkeenpäin voin sanoa täydestä sydämmestä, kyllä kannatti! 
Helppoa se ei tietenkään ole ollut :) :)

Tottakai elämässä sattuu huonojakin asioita, mutta eihän niitä nyt etukäteen
ole mitään järkeä surra. Toisekseen, hevosen kanssa on todellakin vai tämä hetki,
elämässä on vain tämä ainutkertainen hetki.
Ja jos nyt on ihan pakko jossitella, niin sitten kehrätään se positiivinen seitti,
annetaan hyvien asioiden tulla luo!