hörinää - galiciasta

Galicia! Kahden päivän ajomatka on tuonut meidät etelän kuivuudesta tänne noin 800km ylemmäs Costa Verdelle "vihreään Espanjaan".
Metsäisten vuorien ja kukkuloiden välissä virtaa jokia ja puroja, pienenpienet kylät ja vähän suuremmat kaupungit ovat ahtautuneet jokilaaksoihin. Hyväkuntoinen kapea tie kiemurtaa kukkuloiden kyljillä ja lopulta saavumme päämääräämme Monforte de Lemosin laaksoon.



Matkan aikana on ollut hauska seurata eri kulttuurien ulkoisia eroja. Andalusian valkoiset, koristeelliset, maurilaisvaikutteiset talot ovat vaihtuneet pohjoisen jykevistä kivenmurikoista muurattuihin harmaisiin taloihin. Punatiilikattojen tilalla on Galician tumma liuskekivi.Samoin talot eivät enää ole kylkikyljessä toisissaan kiinni, vaan ihmisillä on omat pihat, puutarhat ja kasvimaat, täällä ollaan ja halutaan olla omavaraisia.
Enää ei näy etelän palmuja, kiinanruusuja eikä bougainvilleä vaan kastanjapuita, tammi-ja sembrametsiä ja upeasti kukkivia kameliapensaita.

Monforte De Lemosin laakso on oikeastaan laaja ylänkö. Vanha linnoitus on aikoinaan hallinnut koko aluetta. Maanviljelystä, lehmiä ja viininviljelystä, Ribeira Sacran viini tulee täältä, ja alueen oma rypäle on nimeltään Mencia.


Asuntomme on kaupungin ulkopuolella, pikkuisessa mutta vielä elävässä Santa Marinan kylässä. Monet asutukset ovat nimittäin täällä tyhjillään, väki vanhenee ja samoin kuin Suomessa, kaikesta rauhasta ja kauneudesta huolimatta maaseutu autioituu.
Me asumme tilavassa remontoidussa yläkerrassa, aiemmin tässäkin ovat kuulemma asuneet talon vanhukset. Alakerrassa asuu aasi, ja naapurissa muutama lammas, kanoja ja lauma koiria. Pipsaa ajatellen kujan päästä lähtee mukava metsätienpätkä, siellä ollaan käyty aamupissalla :)
- On muuten ihana kävellä polkua peittävän kymmensenttisen tuoksuvan lehtipatjan päällä -  täällä on vielä talvi!




Talon lämmitysvälineinä on sähköpatterit ja keittiössä vanha puuhella. Ilmeisesti täällä ei vähään aikaan ole oleillut ketään, ja hormit olivat kylmät, sillä sen hellan sytytysrituaalit sisälsivät aikamoiset annokset savua :) No, onneksi ei palokuntaa sentään tarvittu.....
Oli mikä oli, mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea tämä rehevä vihreä maakunta tulee meille seuraavan kuukauden aikana tarjoamaan!