hörinää - kiireestä

Hoh, kotiinpaluu tuntuu ottavan voimille :)
Luulisi sitä, että puolen vuoden loman jälkeen kaikki alkaisi sujua kuin
strömssöössö konsanaan, mutta uskottava on, koville ottaa.

Tuntuu, että aika ei riitä mihinkään.
Toisaalta ajattelen, tämähän on uusi tilaisuus alkaa opetella olennaisen
näkemistä ja hyväksyä olennaisen riittävän. Nyt ihan konkreettisesti on
uskottava, että piha vaan on vaiheessa, hevosilla vaan on kauhia talvikarva,
ratsastamaan ei ole ehtinyt, jne.
Tai sitten asian voikin kääntää - kiva kun pihalla riittää tekemistä, ihana 
nähdä kuinka hevosten kesäkarva alkaa pilkistellä esiin (ja sitäpaitsi 
ovathan ne biisonit aika södejä), ennen ratsastamista onkin viisasta tehdä
maastatyöskentelyä....... 
Ainoa mistä en vielä ole keksinyt positiivista sanottavaa on aamuinen
herätyskello :) :) :)

Hevosten herääminen kevääseen on kyllä aina yhtä kaunista katsottavaa.
Tarhat ovat kuivuneet, ja hepat nauttivat auringosta ja lämmöstä. 
Välillä koko lauma pötköttää levollisena torkuilla tai nuokkuu auringossa.
Kummallista kyllä myös mäkäräiset ovat heränneet, ainakin Ardan
masunalustaa oli jo käytetty ruokapöytänä!
Kaivoin pikiöljypullon esiin ja ensimmäinen voitelu tuotti tulosta! 
Kiireestä huolimatta joskus on ihan pakko jäädä katsomaan ja nauttimaan
rauhasta ja onnesta, mitä hepat minulle antavat. 
Sitten ei se kiirekkään enää tunnu niin kiireeltä :)


















Ja vielä, tervetuloa lauantaina 19.5. klo 14.00
KÄYTÄNNÖN HEVOSTAIDOT - DEMO
tarkemmin tapahtumia-sivulla!