hörinää - yiquan ja ratsastus

Uusi vuosi tuo tullessaan uutta intoa aloittaa uusia harrastuksia.
Meiillä Järvenpään Sanbao ryssä otetaan taas uusia kiinnostuneita
aloittajia taiji, qigong ja yiquan kursseille.
Itse olen treenannut qigongia ja yiquania reilut kymmenen vuotta, ja olen
koko ajan yhä vakuuttuneempi niiden positiivisesta vaikutuksesta
ratsastukseen. Miksi? Seuraavassa vähän ajatuksia......
lainaukset ovat filosofian dosentti Timo Klemolan "Havaintoja"- blogista.

Klassinen kouluratsastus, kuten kaikki muukin ratsastus, on taitolaji.
Harjoittelen yhdessä hevosen kanssa, jonka aistit ovat paljon herkempiä
kuin omani. Esim hevosen iho on seitsemän kertaa herkempi kuin ihmisen
iho. "Hevonen tuntee, kun kärpänen laskeutuu sen peffalle." Joskus vaan
tuntuu siltä, että hevosen suuri koko saa meidät ihmiset kuvittelemaan,
että apujenkin pitää olla suuria ja voimakkaita. Harhaluuloa :)

Klassisen ratsastuksen myötä olen oppinut myös ymmärtämään
jotain ratsastuksen  opetuksen historiasta.
Että jossain vaiheessa, kun armeijassa oli vielä hevosia, jokaisen
sotamiehen piti jotenkin saada se hevonen kulkemaan suunnilleen samaan
suuntaan suunnilleen yhtäaikaa.
Hevonen oli väline, jolla miehet ja tavarat kulkivat paikasta A paikkaan B.
Muodosta viis, kunhan käynti, ravi ja laukka sujuivat.
Nooh, se oli silloin.......

Nykyaika on onneksi ihan toista. Hevonen on kisakaveri ja rakas tuntuipolle
tai harrastuskumppani, ja sen hyvinvointiin halutaan kiinnittää huomiota
myös ratsastuksen laadun kautta. Myös harrastajat voivat ratsastaa hyvin.
Hienoa! Ja miten tämä liittyy kiinalaisiin lajeihin?

Ainakin itse toivon voivani ratsastaa (selkeyttä ja oppimista unohtamatta)
mahdollisimman kevyillä ja pienillä avuilla. Puhun nyt avuista, ja tarkoitan
niillä ihmisen kehon ja mielen yhteistä tuotosta :)
Siispä, omassa kehossa on herkkyyttä aistimaan hevosen liike, liikkuvuutta
myötäämään sitä, ja voimaa vaikuttamaan ja muuttamaan liikettä.
Kiinalaiset qigong, yiquan ja taiji ovat yksi mahdollisuus harjoittaa edellisiä
ominaisuuksia. Kuka tahansa (jalallinen) voi astua fyysisen askeleen.
Mutta kuka voi synnyttää kehossaan kinesteettisen kokemuksen fyysisestä
askeleesta ilman näkyvää liikettä? Hevonen nimittäin tuntee jo tuon liikkeen
aikomuksen ja oppii ihan helposti ymmärtämään tämänkinlaatuisen avun.
Mieli synnyttää kokemuksen liikkeestä, jonka sopivasti rento keho päästää
läpi hevosen tunnettavaksi.
Tähän suuntaan haluan omassa ratsastuksessani kehittyä.

"Ensinnä keho on asetettava oikeaan rakenteeseen. Oikean rakenteen
ottaminen ja pitäminen  ei ole itsestään selvää. Päinvastoin. Olemme aika
lailla kadottaneet kykymme pitää kehomme edes hyvässä pystylinjauksessa
maan vetovoimaa vastaan." sanoo Timo Klemola.

Ihan sama toimii ratsastuksessa. Istunnan linjaus ja sen säilyttäminen
hevosta häiritsemättä ovat klassisten istuntaharjoitusten päämäärä.
Entä kun hevoseen ja liikkeeseen halutaan vaikuttaa?

"On olemassa vanha kiinalaisiin kamppailutaitoihin liittyvä sanonta,
”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang, ei muuta.”
Tämä on yksinkertaisin ja selkein voimantuoton mekaniikan kuvaus, mihin
olen törmännyt. Avautuminen ja laajeneminen viittaavat jousen
ojentumiseen, pidentymiseen. Sulkeutuminen ja supistuminen viittaavat
jousen lyhentymiseen. Länsimaisessa biomekaniikassa puhutaan
eksentrisistä ja konsentrisista liikkeistä."

ja lisää

"Länsimaisessa biomekaniikassa puhutaan myös liikkeen kineettisestä
ketjusta.Lihaksen harjoittaminen perustuu sen jännittämiseen vastusta
vasten. Yi quanissa mielikuvien avulla aktivoidaan kehon antagonistiset
lihas-jänne-kalvo –rakenteet, joiden jännitys antaa vastuksen, jota vasten
työskentely tapahtuu. Tämä vastus voidaan tuntea elastisena rakenteena,
koska liikettä vastustava lihas-jänne-kalvorakenne jännittyessään myös
venyy. Tosiasiallisesti tämä tapahtuu aina koko kehon alueella, ei koskaan
yksittäisten raajojen lihaksissa."

"Yi quanissa käytämme rentous käsitettä normaalista poikkeavalla tavalla.
Seisomisharjoitus pakottaa etsimään sellaista seisomisen tapaa, jossa isot
lihakset eivät kannattele asentoa, vaan ne rentoutuvat mahdollisimman
paljon ja työ opitaan tekemään kehon sisemmillä, asentoa kannattelevilla
rakenteilla. Rentous tarkoittaa seistessä sitä, että esimerkiksi hartiaseudun
isot lihakset oppivat rentoutumaan ja käsiä opitaan kannattelemaan
enemmän selkälihaksilla ja koko kehon läpi kulkevilla lihas-jänne-kalvo –
rakenteilla. Keho siis yhdistyy seistessä ikään kuin yhdeksi työtä tekeväksi
lihakseksi hyvin konkreettisella tavalla.
Kun harjoitus sitten etenee ja tällä tavalla kannateltu keho laitetaan
liikkeeseen, sen liikkumisen ja voimantuoton tapa on kokonaan toinen kuin
ennen tätä harjoitusprosessia. Keho liikkuu rentona kokonaisuutena,
liikemekaniikalle on harjoituksessa luotu perusta, joka nojaa hyvään koko
kehon koordinaatioon ja hermotukseen."

Minusta myös tämän yiquanin rentouden käsitteen voi hyvin siirtää
ratsastukseen. Ollaan rentoja mutta ei velttoja, kehossa on voimaa mutta
ei jäykkyyttä.  Haluan, että oma keskilinjani linjautuu hevosen selkärangan
päälle ilman, että joudun jaloilla puristamaan tasapainon säilyttämiseksi.
Haluan löytää ohjastuntuman, joka lähtee vartalostani, ei käsistä eikä
hartioista. Siirtymiset voi ajatella avautumisena ja sulkeutumisena.
Energian täyttämän rentouden kautta voin tuntea hevosen mielen liikkeen
oman vartaloni kautta ihan samalla tavalla kuin se tuntee minun.
Ratsastuksesta tulee tilan tarjoamista ja tilan täyttymistä.

Elikkä, jos tämänkaltaiset ajatukset tuntuvat hyvältä, nyt taas kaikki uudella
innolla ja tarmolla kehittämään oman kehon ja mielen tietoisuutta.
Vaikka sitten qigong, yiquan tai taiji - kurssilla :)