hörinää - Andalusian hevosista

Eilen sain kokea aivan erityisen päivän.
Olen täällä Costa Ballenassa ollessani käynyt tekemässä vähän tallitöitä Sarah Jane Clarkin tallilla. Sarah Jane on Jerezin klassisen Real Escuela Andaluza de Arte Ecuestre - koulun käynyt ratsastaja ja opettaja, tuttu jo Suomessa pitämistään kursseista. Sarah Janen ratsastus on todella hienovaraista eikä hän halua pyytää hevosilta enempää kuin ne kulloinkin ovat valmiita antamaan.
Kunnioitettava asenne! Esimerkiksi yliastunnasta hän sanoo, että eihän hevoselta voi odottaa pitkää ja rentoa käyntiä, jos sen selkä on aivan jumissa.
Espanjalaisia hevosia ratsastetaan täällä eri tyyliin kuin olen tottunut näkemään, heti paljon kokoon ja ylös. Ja joillekin hevosille opetetaan tarkoituksella nopeaa steppikäyntiä......näin se tädinkin maailma avartuu :)

Andalusialaiset hevoset ovat isoja!  Valtavat korkeat kaulat ja järeä luusto, siinä tämän tallin hevosten yleisilme. Ja muutama päivä sitten kävimme siittolassa, jossa seisoi parikymmentä myytävää kolmevuotiasta oria kaikki samaa lajia.
Sarah Janen tallissa on viisi hänen oriaan ja yksi tamma puolitoistavuotisen tammavarsansa kanssa. Takapihalla seisoo naapurin hevonen, jonka kanssa Sarah Jane tekee myös töitä. Kaikki hevoset ovat todella hyvin käyttäytyviä, jopa varsa on ihan laupeuden perikuva ja todella kiinnostunut ja avoin. Olen ihan rakastunut hänen isoveljeensä, 5-vuotiaaseen upealiikkeiseen kimoon.                                     


Tallilla vallitsee järjestys! Hevoset työstetään päivittäin, ne seisovat käytävällä
ja pesupaikalla ja karsinoissaan rauhassa. Kaikkien kaviot pestään aina, kun ne ovat käyneet ulkona, vaikka vain hetken tarhassa. Tämä säännöllisyys ja rutiini antavat varmasti hevosille rauhan ja turvallisuudentunteen, niiden ei tarvi huolestua - asiat hoituvat.

Eilen näin Sarahin ratsastavan omalla erityisellä hevosellaan Embrujolla. Aamu oli ihanan raikas, vähän kuin kesäaamu Suomessa, naapurin koira oli lakannut haukumasta, ja toinen naapuri piti taukoa saksofoniharjoituksistaan.
Oli tyyni seesteinen hetki.
Sarahin auto oli kentän vieressä ja cd soitti klassista oopperaa ja Vangelista. Laittelimme Susanin, nuoren working studentin kanssa Embrujon valmiiksi.
Harjaus, häntään hoitoaine, pintelit, satula, iso lempeä ori odotti kärsivällisenä.

Sarah aloitti käynnissä, vähän taivuttelua, pysähdyksiä, käynti-ravisiirtymisiä, kokoamista, muutama käynti-laukkasiirtyminen, koottua ravia. Koko ajan vallitsi rauha ja tyytyväisyys ja tasapaino. Ei tietoakaan pakottamisesta tai kiireestä.
Ja sitten Embrujo, "noiduttu", oli valmis, taika oli tehty. Valkoinen iso hevonen kohosi irti maasta, ja yksi Embrujon ensimmäisiä piaffeja syntyi antamisesta, ei ottamisesta!
Oooh, kyyneleet kohosivat silmiin, hetken kauneus ja intensiivisyys, Sarahin ilo, Embrujon rauha, on unohtumaton, että ratsastus voi olla upeaa!!
Että hevosen kouluttaminen voi olla kaunista.
Kiitos elämä, että sain tämän nähdä.

Kommentit